Kylätoimintaa yli 30 vuotta

Auttoinen oli mahtikylä vielä 1930-luvulla noin 1600 asukkaallaan, kuten 1910-luvullakin, joten se kuului aikoinaan Suomen suurimpiin maalaiskyliin.

Auttoisilla perustettiin  kylätoimikunta 5.3.1978. Kylänvanhimpana ensimmäisenä vuonna toimi Matti Jaakkola, varavanhin oli Timo Katajainen ja sihteeri Timo Rouvila. Johtokuntaan kuului myös 4 muuta jäsentä sekä kylätoimikuntaan kuului lisäksi 11 jäsentä.

Vuonna 1978 kylätoimikunta laittoi talkoilla peltikaton Maatalolle. Syksyllä uusittin hieman lahonneen keittiön sisäkaton kattolaudoitus sekä ajettiin ullakolle uusi purueristys. Toimintaa vauhditti Yleisradion toimittajakurssin filmiryhmä.

Kansainvälistä ulottuvuutta toi, kun kylässä vieraili 1979 Ranskalainen filmausryhmä. Ryhmä kuvasi viikon ajan kyläläisten jokapäiväistä elämää.

Kylätoimikunta sai vuonna 1980 Padasjoki palkinnon Lions Club’lta, koska se oli toiminut kiitettävästi Auttoisten ja Padasjoen tunnetuksi tekemiseksi maamme rajojen ulkopuolellakin.

Ryhmä pohjoismaalaisia tutkijoita vieraili tutustumassa Auttoisten kyläyhteisöön vuonna 1980.

1984 kesän merkkitapaus oli yli 500 asiakirjaa ja valokuvaa sisältänyt näyttely. Nykyisin kylän historiasta kertovia mustavalkoisia valokuvia löytyy runsas 700. Kylätoimikunta  sai vanhojen valokuvien keräämisestä  kulttuuristipendin Padasjoki Seuralta vuonna 1984.

1984 saimme kylästä oman postikortin.

Kokemukset filmitähteydestä toivat lisää kysyntää kyläläisille. Auttolaiset olivat apunäyttelijöinä vuonna 1985 Parolannummella kuvatussa ja Rauni Mollbergin ohjaamassa Tuntemattomassa Sotilaassa.

Auttoisilla vieraili kylätoimikuntia naapurikunnista sekä DDR:stä vuonna 1984.

Kyläläisten suuri yhteistyöponnistus oli 6-asuntoisen rivitalon rakentaminen kylään vuonna 1987.
Hanke oli kyläläisten ihan oma juttu, jossa ei ollut kunta mukana.

Talkoilla tehty historiallinen 240-sivuinen teos ”Auttoinen-kylämme” valmistui 1987.

Toinen teos nimeltään ”Auttoisten tarinat” valmistui 1988.

1989 Auttoinen on ollut valtakunnallisessa vuoden kylä kisassa esittelyssä 8 muun hämäläisen 
kylän kanssa.

Kolmas teos nimeltään ”Auttoinen Elää” valmistui vuonna 1992.

Kylässä on kylätalona toimiva Maatalo, jota porukalla säännöllisesti kunnostetaan. Talo on maamiesseuran, mutta kyläyhdistys on vuokrannut sen käyttöönsä. 1980-luvulla remontoitiin mm. ikkunat. Viimeksi suurempi työ tehtiin vuonna 1999, kun laitettiin vesijohdot. Remonttia toteutettiin 
EU – rahoituksella.

Vilkasta viihdetoimintaakin on ollut, mutta kaikki kestää aikansa. Vuosia oli kesällä perinteiset kylien väliset soutukisat. Taisi väki vähetä, airot hukkua tai veneen tappi kadota, mutta niin on soutelut hiipuneet. Perinteinen kesäjuhla-ilta pidetään edelleen Padasjoki-viikolla keskiviikkona.

Lasten kesäiset sarjakisat ovat edelleen mukana kesän kuvioissa, neljänä maanantai-iltana heinäkuussa.

Leikekirjoja selatessa, esiin nousevat samanlaiset lehtijutut kylien kehittämisestä kuin nyt uutisoidaan uutena ja ajankohtaisena. 1980 luvun alussa on kehotettu tekemään kyläsuunnitelmia. Silloin myös varoiteltiin liiasta innostumisesta ja kehotettiin olemaan realistinen. Niin historia toistaa itseään.

Kylämme olivat naapuriensa Vesijako-Porasan kanssa pilottikylinä vuosina 1996-99. Siihen kuvioon kuului, että toiminta virallistui ja yhdistys rekisteröityi vuonna 1997.

Silloin opettelimme yhteistyötä, teimme tuttavuutta eri viranomaisten kanssa ja niiden vuosien aikana tuli monelle virastolle ”kasvot ”, joka helpotti huomattavasti toimintaa ja yhteyden ottamista. Kylien ja kunnan yhteistyökin lisääntyi sekä löysi uusia toimintatapoja.

Se oli aikaa jolloin talkoiltiin ja täyteltiin kaavakkeita. Opittiin paljon EU:ta ja tutustuimme erilaisiin rahastoihin.

Silloin teimme kyliimme kyläympäristöohjelman, joka on ollut nyt hyödyllinen, kun kyliin tehdään rantaosayleiskaavaa. Ohjelmaa tekemällä selvisi paljon kylien historiaakin.

Pilottikylä aika päätettiin näyttävällä markkinahenkisellä Perinnepäivällä keväällä 2000. Siellä oli esillä erilaisia työtapoja. mm. ikkunan kittausta, päreentekoa, punamullan keittoa, hirsien käsittelyä, riuku-aidan tekoa.

Vuonna 2002 pidimme markkinoiden ohessa vanhojen traktoreiden kavalkadin.

Pappamopot ovat suosittuja pärisijöitä vuoden 2006  kesätapahtumaillasta asti.

Kevätmarkkinoita, useimmiten Pääsiäisenä, on pidetty vuodesta 1996 asti.

Vuosien saatossa on kyläyhdistys aktiivisesti puolustanut kouluaan, koska lapsimäärät vaihtelevat. 
Se asia putkahti säännöllisesti vastaan, mutta vuonna 2007 jouduimme luovuttamaan ja koulu sulkeutui. Kuka meitä puolustaisi päätöksenteon rattaissa, jos ei olisi aktiivista kylätoimintaa olemassa. Suuruuden ihannoinnin myötä päätöksenteot siirtyvät kauemmaksi ja alueen tunnettavuus vähenee, niin kylätoiminnasta tulee ehdottomasti tärkeämpi ”vaikuttaja”.

Uskomme, että väki tulee takaisin rauhallisimpiin ja raikkaimpiin ympäristöihin, kun ovat tietyn uraputken saavuttaneet. Maaseutukylät tulevat elämään uutta kukoistusta, kun jaksamme tehdä töitä sen eteen.

Tervetuloa tutustumaan kyliimme. Meille on hyvät tiet lähikaupungeista.

Kyläyhdistyksen perustamiskokous Maatalolla 1978